Toimin työnohjaajana pääkaupunkiseudulla, pääasiassa psykiatrian ja päihdehuollon työyksiköissä. Jos tarvitset työnohjaajaa, ota yhteyttä. CV-tiivistelmän löydät tästä linkistä. Jos etsit tietoja lauluista ja lauluntekijästä, klikkaa tästä.
Mitä työnohjaus on?
Työnohjaus on oman tai työryhmän työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä ulkopuolisen ammattilaisen avustuksella. Siinä tutkitaan esimerkiksi työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyviä käytäntöjä, kokemuksia ja tunteita. Kuten Suomen työnohjaajat ry:n sivuilla todetaan, tavoitteena on vapauttaa voimia, luovuutta ja ajattelua työhön ja sen rajojen tunnistamiseen.
Työyhteisössä on ryhmän tarkoituksena on aina ensisijaisesti tehdä työtä. Työhön liittymättömiä ilmiöitä ja ristivetoja on ryhmissä aina. Niitä nousee ryhmän koostumuksesta, ikä- ja sukupuolirakenteesta, henkilökemioista ynnä muusta. Näiden ilmiöiden suhde työhön tulee tyypillisesti työnohjauksessa tutkittavaksi. Olennaista on pitää työ fokuksessa, ja tavoitteena työn parempi sujuminen ja siinä jaksaminen.
Ihmisryhmissä toistuvia, tyypillisiä piirteitä on tutkittu pitkään. Näitä niin sanottuja ryhmäilmiöitä voi havaita kaikissa ryhmissä, ja ne muodostavat yhden tärkeän perustan työryhmien toiminnan ymmärtämiselle.
Työnohjauksen käytäntöä ohjaavassa teoreettisessa perustassani koetan pitää tasapainossa kaksi asiaa: yhtäältä ihmismielen ja ihmisryhmien yleiset tavat reagoida erityyppisissä tilanteissa, ja toisaalta kulloiseenkin organisaatioon ja sen perustehtävään liittyvät tekijät.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä ainakin opetusalalla ja kirkon piirissä työnohjaus on vakiintunut työn tukirakenne, ja käsite on yleensä siellä tuttu. Yritysmaailmassakin on alettu nähdä aiempaa enemmän yhteyttä työnohjauksen ja tuloksellisen työn välillä.
Hyvä työnohjauksen määritelmä löytyy Wikipediastakin. Muun muassa työnohjauksen historiaan on sieltä luettavissa lyhyt katsaus. Kirjallisuutta on aiheesta jo suomeksikin olemassa melkoinen määrä.
Työnohjausta määritellään usein vertaamalla ja rajaamalla sitä konsultaatioon, koulutukseen tai terapiaan.
Omassa työssäni raja konsultaation ja työnohjauksen välillä on joskus vaikea vetää. Lyhyen tähtäimen tavoitteet liittyvät käytännöllisiin ongelmiin ja niiden ratkaisuihin. Koulutuksellinen puoli korostuu kun käytännön kysymyksiin sovelletaan niitä valaisevia teoreettisia viitekehyksiä.
Työnohjaus ei ole terapiaa, mutta terapeuttiset vaikutukset voivat olla merkittäviä jos työryhmän tai työntekijän väsymiseen saadaan ulkopuolisen, kokeneen kuuntelijan ja asioiden jäsentäjän myötävaikutuksella apua.